Niinistön uhkapeli
"Venäjän kannalta on herttaisen yhdentekevää, onko Suomi muodollisesti jäsen. Asian ratkaise se, että aseellisen kriisin olosuhteissa Suomi voisi hakeutua yhteistyöhön lännen puolustusliiton kanssa, ja se saattaisi myöhemmin johtaa myös muodolliseen liittosuhteeseen."
Kaikki historiaa tuntevat ja itsenäisesti ajattelevat Suomen kansalaiset ymmärtävät sen itsestäänselvyyden, mikä Jukka Tarkan pohdintaan sisältyy. Venäjän johtoa ei kovin helpolla huijata. https://jukkatarkka.blogspot.fi/2017/12/pikakommentti-15122017-venaja-ty…
Mitä tekee presidentti Sauli Niinistö? Hän pelaa turvallisuupoliittista uhkapeliä ja pyrkii ensi sijassa turvaamaan uudelleenvalintansa presidentin virkaan. Kansalaisia hämäten hän spekuloi Venäjän ja EU:n välien potentiaalisella kriisiytymisellä ja sitoo teoreettisiin tulevaisuudenkuviinsa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden.
Niinistö ei ole rohkea isänmaan turvallisuuden puolustaja. Hän tietoisesti (?) pettää itseään ja isänmaataan asettamalla kansansuosion ja uudelleenvalintansa maamme turvallisuuden edelle. Niinistö tietää vallan hyvin, että kriisin tultua päälle ei Nato-ovi aukea sormia napsauttamalla. Historia toistaa Saulin kautta itseään. Meneekö Saulin pelipöydällä henkilökohtainen poliittinen etu ja Venäjän pelko isänmaan turvallisuuden edelle?
Jos Sauli katsoo pääsevänsä varmuudella toiselle kaudelle vain siten, että kiistää tässä vaiheessa NATO-jäsenyyden hakemisen tarpeellisuuden, niin tuo peli olisi silloin objektiivisesti katsottuna Suomen etujen mukaista toimintaa, koska toiselle kaudelle päästyään, tietäen sen viimeisekseen joka tapauksessa, hän voi sitten ilman poliittisia paineita alkaa edistää NATO-jäsenyyttä suoraan.
Siis on periaatteessa mahdollista, että poliittinen peli on isänmaan edun mukaista, mutta varmaa ei ole onko siitä kyse. Jos häntä ei valittaisi toiselle kaudelle, niin silloin sinne menisi näillä näkymin joku selkeämmin NATO-vastainen presidentti.
Ilmoita asiaton viesti
Heti 1.2. tai 1.3. 2018 toimittajien on syytä kysyä toiselle kaudelle valitulta Niinistöltä tämän Nato-kantaa.
Uskoakseni se on tuolloin myönteinen ja johtaa lähitulevaisuudessa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin. Mutta todennäköisesti Niinistö pukisi vastauksensa hiukan kryptisempään kaapuun välttääkseen valehtelijan mainetta. Hän saattaisi vastata:
”Kuten jo aiemmin olen moneen kertaan todennut, Suomen NATO-jäsenyyden mahdollinen ajankohtaisuus on ollut se olennainen tekijä, jonka pohjalta olen kannanottojani tähän kysymykseen aikaisemmin antanut julkisuuteen. Aivan viime aikoina on ollut havaittavissa merkkejä siitä, että tuo ajankohtaisuus en enenevässä määrin alkanut vallata jalansijaa siinä todellisuuskentässä, jossa elämme.”
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki presidenttiehdokkaat ymmärtävät, että Nato ei ota jäseniä enää siinä vaiheessa kun kriisi alkaa muodostua. Niinistö tietää tämän mutta uskoo että Suomi silti pääsisi Natoon tai ainakin syntyisi joku liitto, joka puolustaisi Suomea.
Niinistön kohdalla asian tekee raskauttavaksi se, että hän lakimiehenä tietää erittäin hyvin, kannattaako mieluummin solmia sitovia sopimuksia vai uskoa asioiden ratkeavan onnellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Niinistöllä taskussaan kulissien takana saadut Yhdysvaltain turvatakuut? Silloinhan tuo julkinen toiveajattelu olisi ymmärrettävää, ja asia olisi hoidossa hermostuttamatta Putinia.
Ilmoita asiaton viesti
Mahdolliset ”kulissien takana saadut Yhdysvaltain turvatakuut” ovat luonnollisesti myös Venäjän tiedossa.
Tässä tapauksessa voi vain toivoa, että Venäjä pitää niitä yhtä merkittävinä ja sitovina kuin Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eihän pelotteella ole mitään ennalta ehkäisevää tehoa, ellei sen kohde ymmärrä pelätä…
Ilmoita asiaton viesti
”Niinistön kohdalla asian tekee raskauttavaksi se, että hän lakimiehenä tietää erittäin hyvin, kannattaako mieluummin solmia sitovia sopimuksia vai uskoa asioiden ratkeavan onnellisesti.”
Ja juuri tuo tietoisuus on omiaan kielimään siitä skenaariosta, jolla spekuloin ensimmäisessä kommentissani.
Toisaalta, kuten Paasikivikin totesi, Kreml ei ole raastuvanoikeus, niin ei sitä ole NATOkaan. Ja senkin Niinistö ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tämän blogin kirjoitukset osoittavat, että Nato-kannattajat lähtevät siitä, että Venäjä-Nato-kriisin tullessa päälle, Venäjän reaktio on iskeä Suomeen ja vallata se. Perustelkaa, miksi Venäjä tekisi niin.
Ilmoita asiaton viesti
Koska se voi sen tehdä ilman, että velvotuttaisi NATO:a vastaamaan valtaukseen sotilaallisesti. Suomen niemi on strategisesti aivan ykkösalue Itämeren valvonnassa. Ja maayhteys Lapin kautta länteen on myös Venäjälle mieluinen tavoite. Eivät neuvostojoukot Raatteen tielläkään muuta tavoitelleet.
Ilmoita asiaton viesti
Sotilasstrategisesti se olisi erittäin järkevä ratkaisu, jolla varmistetaan Venäjän luoteisraja ja turvataan Muurmansk, Pietari ja kulku Suomenlahtea pitkin Kaliningradiin. Samalla ulotetaan puskuri ja oma tavanomaisin asein käytävä iskukyky kauemmas länteen. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Todennäköisimmin ajateltuna ei-Nato Suomi olisi jopa Venäjän ensimmäisiä iskukohteita, ei Nato-maat. Yllätysisku ei-Nato-maata vastaan olisi sotilaallisesti huomattavasti pienempiriskinen eikä se herättäisi artikla 5:n suojatarvetta, koska Suomi olisi Ukrainaan verrattava uhrattava maa. Yllätysisku saisi Suomen polvilleen ja uhkaus vastatoimista kaikkia Suomen auttajia vastaan pelottaisi Euroopan johtajat totaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Antero Ollila: ” Perustelkaa, miksi Venäjä tekisi niin.”
Elementary, my dear Watson.
Venäjä tekisi niin, koska Suomi ei kuulu Natoon. Kyseinen operaatio ei siis aiheuttaisi Venäjälle liian pahoja kansainvälisiä seuraamuksia.
Sitä paitsi Venäjä ei edes jäisi odottamaan kriisin eskaloitumista, vaan ihan oman doktriininsa mukaisesti ottaisi läntisestä pienestä naapurista alueita haltuunsa proaktiivisesti siirtääkseen mahdolliset sotatoimet jo ennalta pois omilta kaalimailtaan. Se on sotilasstrategisesti ja taktisesti Venäjän kannalta ihan loogista. Totta kai se on kansainvälisen oikeuden vastaista, mutta kuten on nähty, lait ja sopimuksethan eivät Putinin Venäjälle ole nykyisin mikään este, hidaste tai edes huomionarvoinen asia.
Esimerkiksi Viron puolustaminen vaikeutuu ratkaisevasti, jos aggressori pääsee ensin hallitsemaan Suomenlahden pohjoisrantaa. Siksi se Venäjää kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö vastasi hyvin viisaasti presidenttipaneelissa tähän Nato-kysymykseen. Hän ei pelaa mitään turvallisuuspoliittista uhkapeliä. Rauhan aikana suhteessa Natoon riittää isäntämaasopimus, jonka allekirjoitti puolustusvoimien komentaja. Tämä on luonnollista, koska Isäntämaasopimus takaa asejärjestelmien yhteensopivuuden kehittämisen ja säilyttämisen. Kansainväliset harjoitukset kuuluvat oleellisena osana Isäntämaasopimukseen.
Kriisitilanteessa Venäjän ja EU:n välillä tarvitaan sen sijaan toisenlaisia toimenpiteitä. Naton kannalta on ehdottomasti edullista silloin, että Suomi liittyy tiukan paikan tullen Natoon. Tuskinpa Natossa silloin laitetaan ”kapuloita rattaisiin.” Suomalainen mies tunnetaan maailmalla aina Hakkapeliitta-ajoista lähtien ja varsinkin viime sodissa saavutettujen torjuntavoittojen myötä kovan luokan sotilaana. Sotapäiväkirjat kertovat siitä omaa korutonta kieltään. Isäukkokin ampui Suomi-konepistoolilla alas venäläisen hävittäjän Talvisodassa. 11.1.1940. Muuta sodasta hän ei eläessään juuri kertonutkaan.
Suomi on EU-jäsenmaa, joten liittyminen Natoon tarpeen niin vaatiessa on luonnollista jatkumoa kehitykselle, joka alkoi 1.1.1995.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi-konepistoolilla alas venäläisen hävittäjän”
Se on kyllä sitten lentänyt tosi matalalla ja saanut osakseen suuren sarjan pateja. Suomi-konepistooli oli hyvä kevyt ase, kun ei vielä rynkkyjä ollut, lähitaisteluissa ja partio-operaatioissa, mutta kantomatkansa ja tehonsa kannalta hiukan ”lelu” silloisiin pystykorviin tai muihin sarjatuliaseisiin verrattuna, puhumattakaan nykyisistä.
Ilmoita asiaton viesti
2. Divisioonan sotapäiväkirja 11.1.1940: ”Ala-Kuusassa ammuttu alas yksi vihollisen hävittäjä ja haavoittunut ohjaaja otettu vangiksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Kun Tuntemattomassa Sotilaassa ensimmäisen kerran vyörytettiin taisteluhautaa, Rokan Antti tempaisi Suomi-konepistoolin kouraansa ja totesi: ”Tää onki hyvä peli, näit ei viel ollu talvisoas.”
Ilmoita asiaton viesti
Talvisotaa Suomi kesti kunniakkaasti sen 105 päivää ilman ulkopuolista apua paljolti Neuvostoliiton surkean strategian ja joukkojensa heikon varustelun ymv. ansiosta. Isäukkomme kyllä urheasti taistelivat Petsamossa, Sallassa, Suomussalmella, Kollaalla, Taipaleenjoella, Kannaksella jne. Kukaan ei kiistä talvisodan ihmettä.
Mutta kuten Mikkola hyvin tietää meillä oli jatkosodassa 1941-1944 ’konepistoolien lisäksi’ ratkaisevana tukena Saksan sotilasmahti. Siitä avusta sittemmin maksoimme kovan hinnan, mutta itsenäisyyden me säilytimme Saksan tuella. Historian perusopetusta ei tarvinne Mikkolalle rautalangasta tämän enempää vääntää.
Niinistön turvallisuuspoliittinen peliteoria paljastuu realiteettien valossa lähinnä toiveajatteluksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näihin sota-aikoihin on hyvä tutustua käymällä läpi Hesarin Aikakoneesta kaikki sen aikaiset sanomalehdet. Tämä on tultu tehtyä.
Presidentti Niinistö ei pelaa mitään ”turvallisuuspoliittista peliä”. Hän toimii sen juhlallisen vakuutuksen mukaan, jonka hän antoi astuessaan Tasavallan presidentin virkaan. Isänmaan etu kulkee muiden etujen edellä.
Me emme ole olleet ”kärpäsenä katossa” seuraamassa, mitä maan korkein johto on tehnyt näiden Nato-asioiden ympärillä. Tuskin siellä on istuttu ”sormi suussa.”
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän silmissä Suomi tosiasiassa jo on tukevasti ripustautunut ’läntiseen sotilasleiriin’. Kuten Jukka Tarkka kirjoittaa Venäjälle on tässä nimenomaisessa status-quo tilanteessa herttaisen yhdentekevää, onko Suomi muodollisesti Naton jäsenvaltio vai ei.
Suomi on nyt edennyt läntisessä puolustusyhteistyössä pidemmälle kuin milloinkaan aiemmin rauhan aikana. Venäjää on siten jo ärsytetty aivan riittävästi siihen, että se tekee jonkin konkreettisen operatiivisen siirron Suomen suhteen. Suurvalta osaa aivan itse järjestää hyvinkin dramaattisen momentumin ”puolustaakseen kansallisia etujaan”.
Maamme sotilaallinen kiinnittyminen läntisiin kumppanuuksiin ei valitettavasti ole antanut meille uskottavia takeita ulkopuolisesta avusta kriisin tullessa. Ulkopuolisen avun osalta elämme siis turvatyhjiössä. Siitäkin Venäjä on hyvin tietoinen. Sekä historian että nykypäivän valossa meillä on syytä huoleen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Nato tulee tänne puolustamaan sen paremmin kuin Baltiaankaan. Ei öljyä eikä muutakaan mielenkiintoista. Ihmisiä ei tulla puolustamaan. Ainoa, että olisi maaperä hyökätä Venäjälle. Sitä tilaisuutta Nato ei ehdi saamaan.
Sama koskee Venäjää. Miksi hyökkäisivät, jos ei ole aihetta. Jos sitten tilanne vaatii, että tänne tulevat Itämeren tai Atlantin tilanteen takia, sille me ei lopulta voida mitään.
Papeteiden kirjoittelu on täysin merkityksetöntä tosipaikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai Naton on parempi torjua Venäjä niin edessä kuin suinkin, eikä vasta kotinurkilla. Baltian maat kuuluvat yksiselitteisesti Naton artikla 5:n turvatakuiden piiriin, ja tositilanteessa pettäminen kaikkein keskeisimmän artiklan toimeenpanossa veisi pohjan koko puolustusliiton olemassaololta – siihen ei Natolla ole varaa.
Miksi Venäjä hyökkäisi, lue se Pasi Majurin viestistä # 10.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Venäjä huvikseen hyökkää. Olisi hyökännyt ajat sitten. Muistetaan, että Ukrainasta oltiin tekemässä Naton tointa-alustaa. Seuraukset oli odotettavissa.
5-artiklassa on lisäpykälä. Sota ei ole ilmaista. Pitäisi olla jotain voitettavaa. Eiköhän USA:n remuaminen maailmalla Vietnsmista lähtien ole jotain opettanut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei huvikseen, vaan epätoivossaan. Putinin tiimalasissa hiekka valuu, niin heikkenevän kansantalouden, epäsuotuisan vestörakenteen kuin paikalleen jämähtäneen valtionhallinnonkin suhteen – tehollista peliaikaa on kymmenkunta vuotta eikä vallansiirrosta seuraajalle ole tietoakaan, vaan korvaamaton keskushahmo ainoastaan ikääntyy. – Lähtevätkö venäläiset taas kaduille jonakin päivänä?
Ennen kuin se tehollinen peliaika on loppuun käytetty, pääsee kenties vielä kansakunnan kaapin päälle tempaisemalla jotakin repäisevää…
Trumpille tulee seuraaja viimeistään 2021, sen jälkeen homma vaikeutuu Putinin kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
No just. Konkurssi kymmenessä vuodessa. Jos nyt oikein muista, niin Napoleon mietti samoja juttuja. Meinasi panna Venäjän polvilleen. Ei mennyt putkeen. Napoleonille kävi huonosti. Hitler suunnitteli samaa. Ei aikaakaan kun venäläiset olivat Berliinissä. Hitlerillekin kävi huonosti. Älä ihan kaikkea länsitrollausta usko. Katso ainakin ensin.
Ilmoita asiaton viesti
Erkki Laitiselle: NL/Venäjän suuruuden ja voittamattomuuden ihannointi kuulostaa jossain määrin venäjä-trollaukselta. Ilman Liittoutuneiden viime suursodassa antamaa massiivista materiaali- ym. tukea olisi Neuvostoliitto jäänyt kohtalokkaasti Saksan (ja vieläpä Suomen etc.) jalkoihin.
Hitler ja Napoleon ovat muutenkin kovin kaukaa haettuja esimerkkejä. Tiedämme, että he olivat omalla tavallaan sairaita johtajia, joiden hankkeet hukkuivat Euroopan valloituksen huumassa. Tämän päivän Venäjä on jo valmiiksi epätoivoisen asemansa rakentanut. Apuakaan heille ei ole mistään luvassa.
On nähtävissä, että kuihtuva Venäjä pyrkii ”Putin-tsaarinsa” johdolla palauttamaan edes jotain aikaisemmasta suurvalta-asemastaan. Juuri nyt turvallisuuskonsepteissaan kompasteleva Suomi on Venäjälle hyvinkin potentiaalinen kohde.
Ilmoita asiaton viesti
Trollausta tai ei, mutta lapsellisia juttuja nuo teidän konkurssitarinat.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä – niinhän se Väyrynenkin väitöskirjassaan ennusti Neuvostoliiton ikuisuutta eikä 1980-luvulla monikaan uskonut, että nälkäiset venäläiset vielä varastelevat perunoita toistensa pottumailta ja tarvitsevat ruoka-apua Saksalta. Kummempaakin on nähty kuin sössittyjä kansantalouksia.
Mutta olisitko Sinä innokas sijoittamaan omia rahojasi Venäjän yrityksiin?
Ilmoita asiaton viesti
Älä viitsi Laitinen lässyttää kun et näemmä ymmärrä asioista. Ukrainan osamiehityksen jälkeen moni talousasiantuntija ennusti Venäjän talouden romahtamista kolmessa neljässä vuodessa ja jopa Venäjän omat asiantuntijat. Oli erittäin valitettavaa että öljyn hintaa ei saatu pidettyä alle 30 dollarissa ja se käytännössä hankki Venäjälle vähän lisäaikaa. Putin joutui leikkaamaan rajusti myös asemenoista joten se kertoo tilanteen vakavuuden.
Venäjän toistaiseksi pelasti käytännössä öljyn hinnan nouseminen ja se, että toisen vararahaston rahat pystyttiin polttamaan kansan pitämiseksi tyytyväisenä. Kun maailmantalous kohta sakkaa, surkeimmat maat putoavat pelistä. Venäjä on yksi surkeimmista. Kohta on vararahat muutenkin loppu ja sitten hymy hyytyy Putlerillakin.
Kun Laitinen luet muitakin lehtiä kuin Pravdaa tai Aku Ankkaa, huomaat, miksi asiantuntijat ovat toista mieltä kuin sinä.
Ilmoita asiaton viesti
Löytyikö Krimiltä kultakaivos, tai lähtivätkö matkailutulot rakettinousuun? Miten kehittyy öljyn ja maakaasun hinta? Eikö maksa mitään käydä sotaa Syyriassa ja Itä-Ukrainassa? Entäpä varusteluohjelman kustannukset? Mikä on se Venäjän hittituote maailmanmarkkinoilla, kun aseidenkaan ostajat eivät ole varauksettoman tyytyväisiä rahalleen saadulle vastineelle? Muuttavatko pitkälle koulutetut asiantuntijat Venäjälle töihin vai sieltä pois?
Koetanhan minä katsoa, mutta kun se Venäjän runsaudensarvi on vielä näkemättä.
Putinilla henkilökohtaisesti on yhä vähemmän menetettävää, mitä pitemmälle 2020-luvulle mennään, kävipä vaikka koko maailman miten tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisto
Ilmoita asiaton viesti
Suomen valtaus edes kriisitilánteessa ei ole ilmaista Venäjälle. Venäjälle sopisi paljon paremmin pitää Suomi sotatilanteessa siitä ulkona. Silloin siltä säästyisi 1400 km:n pituinen maaraja sotatoimilta. Nato-sodassa Venäjän pitäisi keskittyä oleelliseen eikä turhaaan laventaa sotaa. Ovat ne jotain oppineet maailmansodista.
Suomi ei ole tärkeä Itämeren kannalta. Suursodassa Itämeri on suljettu lätäkkö, jonka kautta ei liikennöidä sisään eikä ulos. Tanskan salmien kautta kontrolloidaan sotaa. Itämerellä liikkuminen laivoilta ei onnistu kuin suurvaltojen aluksilla, joilla on kattava ilma- ja meriherruus. Isokin laiva merellä on kuin sorsa lammessa, johon osuu helposti nykyaseilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sen valtaamisen ilmaista tarvitse ollakaan, vaan edullista maksettuun hintaan nähden. Ei tullut ilmaiseksi mitään siitäkään, minkä Neuvostoliitto valtasi 2. maailmansodassa.
Kyllä Suomi on tärkeä pohjoisen Itämeren kannalta, varsinkin sen demilitarisoitu Ahvenanmaa, etenkin jos pyrkii ottamaan Baltian maat. Kyllä Venäjä hyvin mielellään siirtäisi valvonta- ja puolustusjärjestelmiensä sensorit ja aseet Suomen länsirajalle, ajatellen Pietarin ja Kuolan tukikohta-alueen puskurivyöhykettä. Sen Itämeren lätäkön rannalla sattuu olemaan Kaliningrad, hampaisiin saakka aseistettu Venäjän etuvartio ja samalla uhka Keski-Euroopalle. Atlantille Venäjä kulkee Jäämeren kautta, ei Tanskan salmista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomi tai Itämeri eivät ole Venäjälle tärkeitä, miksi Venäjä sitten kohkaa niiden takia noin lujasti? Oletko ihan oikeasti yliopiston käyneitä?
Ilmoita asiaton viesti