*

mmarttila "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

Fanni LUUKKONEN - patriootti, lottakenraali

  • Fanni Luukkonen
    Fanni Luukkonen

 Fanni Luukkonen (1882–1947) oli kotoisin Iistä. Hän kävi Oulun tyttökoulua, minkä jälkeen hän opiskeli kansakoulunopettajaksi.

Jo lapsuudesta alkaen kristillinen usko ja raittiusaate olivat Luukkoselle läheisiä, ja näitä hän edisti päättäväisesti myös lottatyössään.

Lotta Svärdiin liittyessään hän työskenteli Sortavalan seminaarin tyttöharjoituskoulun yliopettajana. Vuoden 1918 sodan aikana hän tuki Sortavalan suojeluskuntalaisia. Vuodesta 1929 lähtien keskusjohtokunnan puheenjohtajana toiminut Luukkonen oli maltillinen ja turvallinen äitihahmo. Hän toimi päätoimisesti Lotta Svärdin johdossa, ja hänen työskentelyään leimasi velvollisuudentunto ja työlle omistautuminen.

Sodan päätyttyä Lotta Svärd -järjestö määrättiin välirauhansopimuksen perusteella lakkautettavaksi. Lakkauttamispäätös oli Fanni Luukkoselle kova isku. Sen jälkeen hän eli Helsingissä lotilta saamansa niukan eläkkeen turvin tehden tilapäisiä käännös- ja muita kirjallisia töitä. Lokakuussa 1947, kolme vuotta lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen, hän kuoli sydäninfarktiin.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Yleisradion vuonna 2004 järjestämässä kilpailuohjelmassa "Suuret Suomalaiset" Fanni Luukkonen pääsi sijalle 44. Hänen taakseen jäi presidenttejä ja monia kuuluisuuksia. Lotta Svärd -järjestön johtajaa, kasvattaja Fanni Luukkosta, kuvailtiin ohjelmassa näin:

"Suomen suurimman naisjärjestön, Lotta Svärdin pitkäaikaisella ja karismaattisella johtajalla Fanni Luukkosella oli näkyvä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa 15 vuoden ajan. Lotta-järjestöstä kehittyi merkittävä vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, jolla oli tärkeä merkitys talvi- ja jatkosodan vaikeina vuosina. Luukkonen korosti lottatyön henkisen ja aatteellisen puolen merkitystä - työn ydinvoimana oli rakkaus isänmaahan. Hänen olemuksensa herätti arvostusta kaikissa yhteiskuntapiireissä.

Sortovuodet ja uskonnollisuus pohjustivat Oulusta Sortavalaan opettajaksi lähteneen Luukkosen omistautumista lottatyölle. Kansalaissodan aikana 1918 armeijan kasarmiksi muutetussa opettajaseminaarissa sotilaita avustanut Luukkonen tuli havaitsemaan millaisia tehtäviä naisilla oli ja miten heidän toimintansa olisi järjestettävä.

Vuonna 1929 Luukkosen puheenjohtajakseen valinnut Lotta Svärd kasvoi 232 000 lotan organisaatioksi 1944 mennessä. Kasvatus- ja pikkulottatyön merkitystä korostanut Luukkonen sai ensimmäisenä naisena marsalkka Mannerheimilta ensimmäisen luokan Vapaudenristin miekkoineen.

Sodan päätyttyä lottajärjestö määrättiin välirauhansopimuksen perusteella lakkautettavaksi. Ajan henkinen paine heikensi Luukkosen terveyttä, ja 1947 hän kuoli saamaansa sydäninfarktiin. Luukkonen haudattiin sukuhautaan Iin Kruununsaareen. Muistokiveen veistettiin lottaneulan kuvio ja sen alle lause: "Isänmaa on Jumalan ajatus."

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Tämän päivän Suomesta ei ole helppo löytää, ainakaan julkisuuden henkilöistä, sellaisia korkeamoraalisia ja esikuvallisia kansalaisia kuin oli isänmaan palvelukseen kaikkensa antanut Fanni Luukkonen.

Luukkonen on hyvin verrattavissa aikalaisiinsa Risto Rytiin ja Kyösti Kallioon. Kaikki mainitut kolme henkilöä toimivat äärimmäisen vastuullisissa tehtävissä kansakunnan vaikeina vuosina. Palkkiota he eivät uhrauksistaan saaneet elämänsä aikana eivätkä he vastuuta palkkion toivossa kantaneetkaan.

Kallio; menehtyminen Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940 samana päivänä, jona hän oli terveytensä menettäneenä luopunut presidentin virasta.

Ryti; ennenaikainen kuolema kuritushuonerangaistuksen kärsimisen jalkeen. Takana pääministeriydet, SP:n pääjohtajuus ja raskaat kohtalon vuodet presidenttinä.

Luukkonen; kansallissankari, jonka kunniakas elämäntyö häpäistiin NL:n toimesta syksyllä 1944. Sen jälkeen kolme vuotta yksinäisyyttä, hyljättynä kunnes menehtyi.

Nykyiset poliitikot ja "vastuunkantajat" (s.o. omansa etunsa metsästäjät) ovat yllä mainittujen henkilöiden rinnalla lähes poikkeuksetta kevyen luokan 'money-talks' marionetteja.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Tänään 10 vuotta täyttävä 'uusi' Uusi Suomi huomioi yhdeksän vuotta sitten (8.9.2008) Fanni Luukkosen artikkelissaan, jonka otsikko oli "Kolme 1930-luvun naisvaikuttajaa". Kirjoittajana oli Uuden Suomen pitkäaikainen toimittaja Jyrki Vesikansa.

https://www.uusisuomi.fi/artikkelit/kolme-1930-luv...

Kuuluisin 1930-luvun suomalaisista naisvaikuttajista oli epäilemättä "lottakenraali" Fanni Luukkonen. Uusi Suomi kuvasi hänet 27.10.1938 -- siis pian Tshekkoslovakian kriisin jälkeen -- lähdössä kohti Tanskaa. Ajan ja vielä 1960-luvun tavan mukaan mentiin ensin junalla Turkuun ja sieltä yölaivalla Tukholmaan. Täältä jatkettiin yleensä illalla makuuvaunulla kohti etelää.

Suomen lotat olivat esikuvia Skandinavian maiden naisten maanpuolustusjärjestöille. Kokemusten kertominen oli varmaan keskeistä myös syksyn 1938 Tanskan-matkalla.

Luukkonen (1882-1947) oli alun perin opettaja. Sortavalassa hän innostui lottatyöhön ja valittiin 1929 järjestön johtajaksi. Tässä toimessa hän oli lottien lakkauttamiseen eli syksyyn 1944 saakka. Hänen johtamansa sata tuhatta lottaa vaikuttivat keskeisesti sodista selviytymiseen.

US:n kuvan ilmeet vahvistavat arviota siitä, että tietystä äidillisyydestään huolimatta Luukkonen oli päättäväinen johtaja, joka piti lähipiiriinsäkin tiettyä etäisyyttä siinä kuin Mannerheim.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset